Can’t swim so I took a boat, to an island so remote, only Johnny Depp has ever been to it before

Extempore-lauantai. Juostiin lähtevään laivaan ja pompattiin kyytiin ihan lennosta. Se olikin erikoispitkä risteily mutta ei se meitä haitannut! Vihdoin ja viimein pääsin Paul Wahl höyrylaivalle. Siellä soitettiin vanhaa haitarimusiikkia ja kuvittelin minkälaista olisi ollut elää joskus sata vuotta sitten. Keulassa leikittiin titanicia ja jopa nähtiin melkein norppa. Kun sitten rantauduttiin päästiin tuollaisen ison pallon sisälle kävelemään järven päällä! Ne olivatkin elämäni oudoimmat 10 minuuttia. Olo oli kuin sirkuseläimellä jota kaikki tuijottivat. Turhautuminen oli lähellä kun ei siellä kauaa pysynyt pystyssäkään. Se oli niin outoa mutta samalla niin mahtavan hurjaa!! Aina tuollaiseen olen halunnut ja vihdoin sinne pääsin, jee!

There is no end to the adventures we can have

Tämän näköinen oli minun ensimmäinen lomaviikko! Kaikki on vaan niin hyvin että ei tänne muista aina tulla päivittelemään, olen pahoillani siitä. Kesä on ihana, lämmin sää ja ihanat ystävät. Vapaus on parasta. Olen ollut tänä kesänä menossa koko ajan, ei mua ole paljon kotona näkynyt. Mikä ei tietenkään mua haittaa. Viime viikolla alkoi kuitenkin kesätyöt ja jonkinlaista rytmiä näihin päiviin sitten sen myötä. Tän viikon jälkeen jo kuitenkin nekin työt puolivälissä!

Summertime is always the best of what might be

Kuuntelen Macklemorea. Suunnittelen kesää. Huomenna mua kutsuu toinen kaupunki. Ihanaa päästä tuulettumaan toisaalle. Lähden toiseen kaupunkiin, jonka tunnen kuin omat taskuni. Kaupunkiin, joka kutsuu mua. Kaupunkiin, jossa on mukulakiviä. Kaupunkiin, jonne tein ensimmäisen bussimatkani yksin. Kaupunkiin, mistä on monia hyviä muistoja. Savonlinnaan. Eilen loman starttausta. Tänään aikaansaamattomuutta. Katsoin sohvasurffaus -ohjelmaa ja minäkin tahdon lähteä jonnekin päin Eurooppaa sohvasurffailemaan! Siinä pääsisi näkemään sitä niiden ihmisten oikeaa elämää siinä maassa. En oikein tykkää siitä turistimassa matkailusta, vaikka onhan siinäkin puolensa. Mutta kuitenkin mieluiten haluisin nähdä sitä oikeaa arkipäivää ja tutustua paikallisiin. Ehkä joskus joku päivä.

What i like about photographs is that they capture a moment that’s gone forever, impossible to reproduce

^sydänhuuli, enkä ole alasti julkisella paikalla. on mulla paitakin päällä :P

Lisää sekavia kuvia. Rakastan tätä säätä. Rakastan lomaa. Rakastan näitä ihmisiä mun ympärillä. Rakastan taltioituja hetkiä. Mun kone on täynnä niitä ja ne on aivan sekaisin siellä. Oletteko koskaan miettineet että kamera tallentaa sen yhden hetken mikä on jo ohi sekunnissa eikä siihen voi kelata taakse päin. Nytkin on mennyt jo monta hetkeä. Kamera kuitenkin mahdollistaa että voit katsoa sitä yhtä hetkeä siinä kuvassa. Hullua. Elämä on muutenkin outoa.

“You don't make a photograph just with a camera. You bring to the act of photography all the pictures you have seen, the books you have read, the music you have heard, the people you have loved.”