we all carry these things inside that no one else can see
they hold us down like anchors they drown us out at sea

8. lokakuuta 2013

Solivagant; wandering alone

Hiljaa pimeässä kulkee
Samaa reittiä kuin aina ennenkin
Askel tuntuu painavemmalta
Joskus oli helpompaa
Oman tiensä kulkija, aina ollut
Erilainen kuin muut, toisenlainen
Katsoo taivaalle, toivoen samalla
Kirkkaimmille tähdelle
Hiljaa mielessään toiveen pienen
Jonka joku kuulisi
Mennessään iltaisin nukkumaan 
Hän hymyilee kuitenkin onnellisena

Sillä hän tietää ettei ole enää yksin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

make me smile!♥